Ratkaisukeskeinen taideterapia on terapiaa ihan tavallisille ihmisille ikään tai sukupuoleen katsomatta. Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa keskitytään asiakkaan nykyhetkeen ja hyvään tulevaisuuteen. Tavoitteena on asiakkaan elämänarvojen, piilevien voimavarojen, onnistumisten ja kykyjen esille tuominen, rikastava havainnointi ja oivalluttaminen ja näin asiakkaan omaehtoisen toimijuuden, toiveikkuuden kokemusten sekä hänen elämänpiirinsä vahvistaminen.
Ratkaisukeskeinen taideterapia voi olla pitkäkestoista tai lyhyterapiaa. Ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta kirjoitin aikaisemmassa blogipostauksessa täällä: ateljeemignon.weebly.com/blogi Ratkaisukeskeinen terapia on aina luottamuksellista eli kaikesta saa puhua, kirjoittaa, maalata, muovailla, tehdä kollaaseja jne. Mitään aikaisempia taitoja tai taiteentekemisen kokemusta ei tarvita. Ei tarvita myöskään mitään lähetettä. Kirjauksia emme tee minnekään. Omat työt saat aina mukaasi. Tapaamiskertoja voi olla 1-20, jo yksikin tapaaminen saattaa avata jonkun tiukankin solmun. Tutustumiskerta 30 minuuttia on ilmainen. Ratkaisukeskeisen taideterapian käsitys ihmisestä ja ihmisenä olemisesta on aina toiveikas ja arvostava. Ihminen on fyysinen, psykososiaalinen ja henkinen kokonaisuus. Ihmisen menneisyys ei määritä, mihin hänellä on tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Ihminen voi kehittyä omaksi autonomiseksi, autenttiseksi ja ainutkertaiseksi itsekseen elämänsä loppuun asti. Ratkaisukeskeiselle taideterapialle on erityistä kolmiosuhde. Kolmiosuhde käsittää kuvan tai muun asiakkaan luoman teoksen, asiakkaan ja terapeutin. Asiakkaan luoman teoksen tehtävänä on toimia linkkinä asiakkaan ja terapeutin kommunikaatiossa mutta myös asiakkaan ja hänen omien tunteittensa ja ajatustensa välillä. Ratkaisukeskeisen taideterapian yksi keskeinen hyöty ja etu on, että asiakkaan ongelma, tavoite tai teema voidaan ulkoistaa teokseen ja näin tarkastella sitä ikään kuin ulkopuolisen silmin, jolloin siitä voidaan puhua ja sitä tarkastella ikään kuin erillisenä olentona, irrallaan asiakkaasta. Muutoinkin taideterapia on hyvin voimavaraistavaa, sillä siinä ovat läsnä kokeilu, ilo onnistumisista, mielikuvitus, luovuus, sattuman mahdollisuus ja huumorinkin, lisäksi asiakas saa käyttöönsä uusi välineitä omaan arkeensa. Hilkka Putkisaari muistuttaa Ratkaisukeskeiset kuvat -kirjassaan: asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Asiakas itse antaa luomilleen kuville merkityksen samalla kun asiakkaalla on hallussaan oman ongelmansa avaimet. Tämä tarkoittaa, että terapeutti ei tulkitse tai analysoi asiakkaan kuvia, vaan asiakkaan luoma kuva toimii asiakkaan kerronnan kanavana. Putkisaari kirjoittaa: ”terapiassa asiakasta autetaan muodostamaan uusi tai uudistunut näkökulma itseensä ja elämäänsä, minkä varassa hän voi ristiriidoista huolimatta jatkaa tyydyttävää ja mielekästä elämää.” Taideterapeuttiset menetelmät pakenevat määrittelyä ja lokerointia, yhteistä niille on ihmisen ainutlaatuisuuden korostaminen ja toimijuuden vaaliminen ajatuksena, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija, jolla on aktiivinen rooli elämässään. Taideterapian avulla asiakas voi jäsentää ja kirkastaa omaa arvomaailmaansa, kulkusuuntaansa, omia tulevaisuuden toiveitaan ja odotuksiaan. Taideterapian vahvistamien taitojen avulla asiakas voi myös oppia varautumaan elämän tuomiin haasteisiin, erilaisiin sattumiin ja ehkä myös antamaan useammin sattumalle mahdollisuuden ja ylipäätään selviytyä elämässä väistämättä sattuvista kolhuista. Lähteitä: Putkisaari, Hilkka. Ratkaisukeskeiset kuvat -menetelmän opaskirja. Kuvalliset menetelmät ratkaisukeskeisen asiakastyön tukena. Artera Oy, Liminka 2013. Rankanen, Mimmu. Ravistella ja rakentaa - taideterapeutin joustava toiminta yksilöiden ja ryhmän tunneprosessien tukena. 2012. https://www.researchgate.net/publication/299412084_Ravistella_ja_rakentaa_-_taideterapeutin_joustava_toiminta_yksiloiden_ja_ryhman_tunneprosessien_tukena.
0 Kommentit
Meistä varmasti jokainen toivoo tulevansa nähdyksi ja arvostetuksi sellaisena persoonana kuin on. Elämässä voi kuitenkin tulla vastaan ajanjaksoja, kohtaamisia tai tilanteita, jolloin kadotamme kosketuksen omaan ihanuuteemme, valoomme tai taitavuuteemme. Elämä osaa yllättää. Ratkaisukeskeisessä ja toipumisorientoituneessa terapiassa, myöhemmin Ratkes, keskitytään siihen, mikä on asiakkaalle merkityksellistä ja mihin hän toivoo muutosta. Ratkaisukeskeisen terapian yhteydessä käytetään usein sanaa lyhyt terapia.Se johtuu siitä, että ratkaisukeskeisessä terapiassa ei tehdä sitoumuksia vuosia kestävästä terapiasta vaan ratkesissa jo muutama terapiakerta voi olla riittävä. Suomeen on vihdoin rantautunut myös kertaterapia, joka nojaa ratkaisukeskeiseen ja toipumisorientoituneeseen terapiaan. Tutkimuksissa on osoitettu, että jo yksi tapaamiskerta voi avata solmuja. Ohessa linkki haastatteluun, jossa psykiatri Ben Furmanin jakaa ajatuksia ratkaissista ja myös kertaterapiasta Puheenaihe -kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=SpENfAqVf1U Sirkku Ruutu ja Hilkka Putkisaari kiteyttävät ratkaisukeskeisen lyhyterapian tavoitteen seuraavasti: ”Lyhytterapian tavoitteena on asiakkaan itseymmärryksen ja toimijuuden kasvattaminen siten, että asiakkaan arki voi ongelmista huolimatta sujua mahdollisimman mielekkäällä tavalla, hän voi kokea kykenevänsä antamaan merkityksellisen panoksen yhteisöönsä ja hänen sosiaaliset suhteensa voivat tuottaa iloa”. Ratkesissa arvostetaan asiakkaan omia ajatuksia, arvoja, ideoita ja tapaa toimia. Ratkesissa oivallukset ja löydökset ovat asiakkaan itsensä löytämiä ja oivaltamia, mikä lisää asiakkaan mielen joustavuutta ja luovuutta sekä värittää hänen nykyhetkeään ja tulevaisuususkoaan mahdollisuuksin ja uusin näkökulmin. Ratkes on tieteellisesti todistettu ja tuloksellinen hoitomuoto. Terapian vaikuttavuus on hyvin mitattavaa halki koko prosessin. Artikkelissaan Lyhytterapioiden vaikuttavuus ja sitä määrittävät tekijät Olavi Lindfors toteaa yhteenvetonaan, että moni henkilö voi tulla autetuksi lyhyen terapian turvin. Keskeistä on se, miten terapeutti soveltaa omaksumaansa menetelmää. Hyvin rakentuva yhteisymmärrys terapian tavoitteista, terapian toteutumistavasta ja myönteisenä koettu yhteys ja luottamus terapeuttiin lisäävät terapian onnistumismahdollisuuksia, kirjoittaa Lindfors. Lisäksi terapeutin kyky toimi empaattisesti, rehellisesti ja aidosti auttavat terapiassa hyvään ja toimivaan yhteisymmärrykseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakas ja terapeutti tapaavat ennen terapiasuhteen alkua, jotta selviää olenko esimerkiksi minä oikea henkilö auttamaan. Kertaterapia on ns. walk in -terapia, jossa on omanlaisensa kulku ja siinä asiakkaan ja terapeutin välille ei synny samanlaista suhdetta kuin jo muutaman kerran terapiassa. Ratkes sopii monenlaisiin ongelmiin, tarpeisiin ja toiveisiin: mielialaoireiden, akuuttien elämän kriisien, itsetuntopulmien, ihmissuhdeongelmien ja sosiaalisten ongelmien, eri elämänvaiheiden siirtymiin ja uuden suunnan löytämiseen ja näkökulman vaihtamisen taidon kehittämiseen, käyttäytymishäiriöihin, tavoitteiden kirkastamiseen, mielen joustavuuden lisäämiseen tai jonkun hyvinkin spesifin ongelman työstämiseen. Jo yksikin tapaamiskerta voi avata solmuja. Ratkesissa ei pyritä persoonallisuuden rakenteiden muuttamiseen, vaan tavoitteena on asiakkaan itseymmärryksen ja toimijuuden kasvattaminen, toiveikkuuden vaaliminen ja elämänlaadun kohentaminen. Ratkesissa ei diagnosoida sairauksia saati keskitytä siihen, mikä on asiakkaan elämässä huonosti ja miksi. Terapeutti ei oleta eikä tee negatiivisia tulkintoja, hänen positionsa on ei-tietämisen positio. Terapiassa hyödynnetään asiakkaan vahvuuksia ja voimavaroja sekä aiempia onnistumisia. Ratkesissa terapeutin ja asiakkaan yhteistyö, terapeutin kanssakulkijuus ponnistaa ajatuksesta, että asiakas on oman elämänsä käsikirjoittaja. Asiakas päättää minne haluaa mennä ja mihin asioihin haluaa keskittyä. Keskiössä on ajatus, että asiakas itse tietää, mitä hyvä ja hänen arvojensa mukainen elämä tarkoittaa juuri hänelle parhaimmillaan. Terapeutin rooli rakentuu turvallisuuden rakentajasta, tarpeiden ja toiveiden fasilitoijasta ja toimeenpanoon vastuuttajasta ja valon tuomisesta. Terapian aikana vahvistetaan asiakkaan pystyvyyskokemusta, niin omassa elämänpiirissä kuin hänelle merkityksellisissä yhteisöissä. Pystyvyyskokemus vahvistaa asiakkaan elämäniloa, mutta myös avautumista leikillisyydelle ja huumorille. Pystyvyyskokemus auttaa ylläpitämään asiakkaan toimintakykyä, uteliaisuutta ja toiveikkuutta. Asiakkaasta tulee näin itsensä auttaja ja hänen luottamuksensa omaan toimijuuteensa ja muutoskyvykkyyteensä sekä muutosten mahdollisuuteen, merkitysymmärrys ja näkökulman vaihtamisen taito eli mielen joustavuus sekä toiveikkuus lisääntyvät. Lähteet: Lindfors Olavi, Lyhytterapioiden vaikuttavuus ja sitä määrittävät tekijät. Teoksessa Ruutu, Sirkku ja Putkisaari, Hilkka. Toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeisyys lyhytpsykoterapiassa, Duodecim, Tallinna 2022. Ruutu, Sirkku ja Putkisaari, Hilkka. Toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeisyys lyhytpsykoterapiassa, Duodecim, Tallinna 2022. |